-Vappu on tänään pelkkää markkinahumua. Sitä on aivan liikaa. On unohdettu, mikä vappu on, pohtii metallimies Tapio Suutari.

Suutarin työkaveri, Gambiasta Suomeen muuttanut Lamin Jatta kertoo, että hänen entisessä kotimaassaan toukokuun ensimmäinen päivä on myös merkkipäivä. Siihen ei liity erityistä teemaa tai juhlimisperinnettä, mutta se on kansalaisille vapaapäivä, jos se sattuu arkeen. Useimmille suomalaisille vappu on Jattan saaman käsityksen mukaan lähinnä juomista.

-Nykyään vappuun kuuluu aivan liikaa kaikenlaista krääsää, Tapio Suutari moittii.

-Todella hirveät määrät kaikkea tavaraa kaupataan joka paikassa, ja ihmiset ostavat, hän sanoo.

-Minun mielestäni suomalainen vappu on pelkkää juomista. Nyt saa olla kännissä, kun on vappu, luonnehtii Lamin Jatta suomalaisten enemmistön vapunviettotapoja lähes 20 vuoden aikana saamiensa kokemusten perusteella.

-Vappu on työn ja työveänliikkeen juhla, mutta enää sitä ei muisteta, Suutari lisää.

Jatta ja Suutari ovat molemmat töissä Metallityöliike Juholat Oy:ssä. Yritys on toiminut metallialalla yli 50 vuotta. Työntekijöitä on vajaat 50. Verstaalla tehdään suurin piirtein kaikkea, mitä metallista voi tehdä.

Jatta tuli Suomeen vuonna 1991. Hän päätyi maahan koko lailla sattumalta lähdettyään kotoaan maailmalle. Hän kävi muun muassa Venäjällä ja Ruotsissa ennen tänne kotiutumistaan. Maa vaikutti mukavalta paikalta, ja hän päätti jäädä.

Juholat Oy:ssä Jatta on ollut 12 vuotta. Hän kävi aikanaan koneistajakurssin ja sai sen jälkeen harjoittelijan paikan tehtaasta. Nyt hän työskentelee maalarina.

Suutari on opiskellut levyseppähitsaajaksi ja autopeltisepäksi. Hän lähti metallialalle 1970-luvulla. Hän on myös tehnyt kirvesmiehen töitä rakennuksilla. Yrittäjätaustaakin on.

Jattalla on vaimo ja neljä lasta. Suutarilla on vaimo, kolme lasta ja kaksi lastenlasta.

Perheellisten miesten elämässä vapulla on edelleen oma roolinsa. Erityisesti kevään juhlapäivä on lapsille iloinen karnevaali, mutta toki aikamiehetkin osaavat siitä nauttia.

-Meillä itsellämme ei vappuna ole kotona juuri mitään krääsää, Tapio Suutari sanoo.

Hän kertoo, ettei lapsia ole totutettu vappuroinan keräämiseen. Sen sijaan sima, tippaleivät ja munkit kuuluvat vapun juhlintaan.

Simaa ja munkkeja nautitaan myös Jattan perheen vappupöydässä. Lapsille hankitaan ilmapalloja ja heidän kanssaan käydään vapputorilla.

Molemmat kertovat, että politiikka ei heidän vapussaan näy. Suutarin perheessä tosin on toisinaan herännyt poliittisia vappukeskusteluja lasten esittäessä kysymyksiään.

-Nuorempana olin poliittisesti aktiivinen, mutta sitten se jäi, Suutari huomauttaa.

-Kuuntelen kumpaakin osapuolta. Kuljen siinä välimaastissa.

Hän kertoo olleensa vielä joskus 1990-luvulla mukana vappumarssillakin. Kun hän oli pikkupoika, vappumarssin seuraaminen oli tärkeä ohjelmanumero.

Suutari on kotoisin Sotkamosta. Hän kertoo asuneensa ”korvessa 35 kilometrin päässä kylältä”. Siellä vapun juhlintakin oli aika maltillista. Joskus naapurit saattoivat pistäytyä viipperäineen.

Perhe muutti Tampereelle, kun Suutari oli vielä pieni. Tampereella oli silloin joka vappu valtavat määrät marssijoita. Sitä lähti perheen kanssa katsomaan moni sellainenkin, joka ei itse osallistunut.

-Kun olin pikkupoika, niin vappuna puettiin oikein juhlavaatteet päälle ja kesäkengät sai laittaa jalkaan. Rinta rottingilla kuljettiin, Tapio Suutari muistelee.

Perhe asui Amurissa, missä oli paljon lapsia.

-Kaikki mukulat lähtivät vanhempiensa kanssa vappua viettämään.

Kaupungille mentiin isolla porukalla. Tapio Suutari kertoo, että heitä oli viisi veljestä ja he kulkivat pituusjärjestyksessä isän ja äidin perässä viipperät käsissään. Ilmapalloja ei ollut. Tosin siihen aikaan ei toreillakaan ollut juuri ilmapallokauppiaita. Juhlahumussa vierähti melkein koko päivä.

Lamin Jattan varhaiset vappukokemukset liittyvät lähinnä siihen, että Gambiassa toukokuun ensimmäinen päivä oli lepo- ja vapaapäivä, jos sattui arkipäiväksi. Päivän viettoon ei liittynyt erityisiä tapoja eikä karnevaalihumua. Myöskään erityistä ruokaa tai muuta suuhunpantavaa ei päivän viettoon kuulunut. Päivän ohjelmaan saattaa kuulua poliitikkojen juhlapuheita.

-Kun tulin Suomeen, minulla oli jonkinlaionen käsitys siitä, mitä vappu on. Nyt ihmiset juhlivat sitä pääasiassa juomalla, hän sanooo.

-Monelle vapusta on tullut sellainen juhla, että juodaan naamat täyteen ja öristään sitten jossakin. Kun seuraavana aamuna menee Koskipuistoon, niin paikka on täynnä roskaa ja tyhjiä pulloja. Se on kamalan näköistä, Tapio Suutari kommentoi.

-Minun henkilökohtainen käsitykseni on se, että työväenluokka on siirtynyt vasemmalta niin keskelle, ettei moni enää ilkeä osoittaa olevansa työväkeä. Varsinaista työväen aatettakaan ei enää ole.

Suutari kuvailee, miten takavuosina sosialidemokraattien ja kommunistien marssiessa vappuna omille kokoontumispaikoilleen liikkeellä oli valtava ihmismäärä.

-Nykyään vain pieni määrä marssii vappuna. Ylöjärvellä ei kai ole marssiakaan, mutta vappujuhla on. Tampereella vielä marssitaan. Vappu ei ole enää työväenluokan voimannäyttö. Se on pelkkää huvittelua, mies luonnehtii.

Jatta kertoo arvostavansa sitä, että vappu on vapaapäivä. Muuta merkitystä ei toukokuun ensimmäisellä hänelle henkilökohtaisesti ole.

Suutarilla on vappukokemuksia pääkaupungistakin. Niitä hän kuvailee kamaliksi.

-Meillä oli naapurina mies, joka myi toreilla vapputavaraa. Minä pääsin kerran hänen mukanaan Helsinkiin vapputorille. Olin kai viidentoista. Se oli katastrofi. Ihmismäärä oli niin valtava, ettei maalaispoika voinut sitä ymmärtää. se oli kauhea kokemus.

Vapun viettoon vaikuttaa merkittävästi sää. Miehet kertovat, että sään suosiessa suunnataan kaupungille perheiden kanssa. Tapio Suutari arvelee näyttävänsä myös lapsenlapsille, minkälaista vapun vietto kaupungilla on, ja kuinka runsaasti sinne kokoontuu väkeä.