Hoitajat työskentelevät edelleen voimavarojensa äärirajoilla. Työ sinänsä on hyvin raskasta ja potilasaines haastavaa. Sairaslomien tuuraajiksi on vaikea saada sijaisia.
Ei ole ollenkaan epätavallista, että hoitajat tekevät kaksi työvuoroa peräkkäin tai tulevat töihin vapaapäivinään. Korvaukseksi joustosta toivottaisiin parempaa kutsurahaa. Tällä hetkellä se on Ylöjärvellä 40 euroa arkena ja pyhänä.
Tässä poimintoja keskustelusta Tehyn Ylöjärven ammattiosaston puheenjohtajan, suuhygienisti Kaisu Kaikkosen ja pääluottamusmiehen, lähihoitaja Hille Häkkisen kanssa.

– Henkilöstön osaamisen pitää olla melkoisen laajaa, kun esimerkiksi terveyskeskuksen vuodeosastolla on hyvin paljon eri-ikäisiä ja erilaista hoitoa vaativia potilaita, selvittää Hille Häkkinen, joka hoitaa vanhuksia Viljakkalassa palvelukeskus Elokaaressa.
– Vanhuksia hoitavissa yksiköissä väestön ikääntyminen näkyy siinä, että potilaita on jatkuvasti ylipaikoilla. Olemme pysyneet juuri ja juuri valtakunnallisessa suosituksessa, että jokaista asiakasta kohti on 0,5–0,6 hoitotyön tekijää. Näissä luvuissa ei saisi olla kouluttamatonta väkeä mukana, hän jatkaa.
Häkkinen huomauttaa, että myös omaisten tukemiseen tarvitaan aikaa. Aina heitä ei ehdi ottaa huomioon niin hyvin kuin haluaisi.
Suun terveydenhuollossa haastetta tuovat pitkät aikuisten hoitojonot. Ne ovat luoneet paineita koko henkilöstölle.
– Reilu vuosi sitten oli tosi tukalaa, koska työpareja oli liian vähän, sanoo Kaisu Kaikkonen, joka työskentelee Soppeenharjun koulun hammashoitolassa.
– Nyt tilanne on hieman kohentunut, sillä työpareja on tullut lisää. Mutta menee vielä pitkä aika ennen kuin jonot saadaan purettua. Tarvitaan vielä pari–kolme työparia lisää, hän arvioi.
Kaikkonen toteaa, että hoitajat ovat perusluonteiltaan tunnollisia ammattilaisia, jotka tahtovat tehdä työnsä kunnolla.
– Pelkoni on, että ylöjärveläisten suun terveydentila heikkenee, ellei hoitoa kyetä järjestämään resurssipulasta johtuen. Tässä tilanteessa korostuukin kotona tehtävän omahoidon merkitys, hän luonnehtii.
Kaikkonen kertoo, että ylityötä kertyy eri toimipisteissä lähes päivittäin.
– Kun hoitojonoja alkoi muodostua, työnantaja tarjosi hammashoitohenkilökunnalle lisäkorvausta porkkanaksi ylitöistä. Työpäivät meinaavat venyä pitkiksi jo muutoinkin, etenkin sivupisteissä.
– Ylityö ei innostanut työntekijöitä. Ehkä se johtuu henkilöstön ikääntymisestä ja siitä, että he olivat jo valmiiksi niin väsyneitä, etteivät jaksaneet ottaa tarjousta vastaan. Valitettavasti nämä jonot eivät lopu, vaikka työskentelisimme täällä joka ilta kahdeksaan asti, hän toteaa.

Hyvää palautetta
kaupunkilaisilta

Hille Häkkisen mukaan Ylöjärvellä tahdotaan tarjota laadukasta hoitoa potilaille.
– Hoitoon täytyy sisältyä myös virikkeellisiä elementtejä.  Toivon, että meillä asiakkaana olevan ikäihmisen jokainen päivä on mielekäs ja arvokas. Valitettava totuus on se, että monesti aikaa jää vain perushoidolle, hän huokaa.
Häkkisen mielestä vapaaehtoistyöntekijät olisivat tervetullut lisä vanhuksia hoitaviin yksiköihin.
– Esimerkiksi hyväkuntoiset eläkeläiset, jotka voisivat vaikkapa lukea asukkaille lehtiä ja viedä heitä ulos. Jonkin verran tällaista toimintaa on ollut, mutta sitä pitäisi kehittää niin, että myös heille olisi tarjolla koulutusta ja tukea.
Hoitajien keskuudessa asiakastyytyväisyyttä pidetään tärkeänä. Vuosittain tehdään asiakastyytyväisyyskyselyt kaikissa hoitopisteissä.
– Kehitämme toimintaa palautteen pohjalta. Hoitohenkilöstö on saanut ruusuja työstään koko kaupungin alueella, Häkkinen iloitsee.
– Valitettavasti kuitenkin etenkin palveluluukuilla ja puhelin-ajanvarauksessa olevat hoitajat joutuvat lähes päivittäin epäasiallisen käytöksen kohteiksi, hän jatkaa.
Häkkinen toteaa, että koko hoitohenkilöstö työskentelee melkoisen paineen alla.
– Asiakkaita haluttaisiin palvella nopeammin, mutta resurssipulalle työntekijät eivät voi mitään. Palautetta voi ja saa antaa niin hyvässä kuin huonossakin, myös suoraan. Toivomme kuitenkin palautteen olevan asiallista, hän toteaa.
Myös palveluiden yksityistämistä pohtiville päättäjille löytyy terveisiä hoitajilta.
– Vaihtoehtoja pohtiessa ei saisi keskittyä liikaa lukuihin. Eikä uudistuksiin kannata ryhtyä suinpäin. Ensin pitäisi kysyä muiden kuntien kokemuksia ja vasta sitten ryhtyä miettimään mahdollisia muutoksia palvelujen tuotantoon, Häkkinen summaa.
– Yksityistäminen tuntuu olevan kovin muodikas asia tänä päivänä, mutta se ei yksinkertaisesti vain toimi joka alalla. Se saattaa koitua lopulta kalliimmaksi kunnalle, Kaikkonen pohtii.

Pankki sijaisille
ja ylitöille

Hoitohenkilöstön palkoista käydään tällä hetkellä neuvotteluja valtakunnan tasolla. Nyt on tehty raamisopimus, ja myös Tehy on siinä mukana.
– Tehyn mielestä raamisopimus näyttää varsin hyvältä esimerkiksi vuorottelevapaan nykyisen korvauskäytännön säilymisen osalta. Myös isyysvapaan laajentamista kannatetaan, Hille Häkkinen avaa neuvotteluissa syntyneitä linjauksia.
– Raamin heikkoutena ovat puutteet samapalkkaisuuden edistämisessä eli naisten ja miesten palkkatasa-arvossa sekä siinä, että samasta työstä pitää saada sama palkka. Tämä ei toteudu kaikkialla, hän jatkaa.
Hoitohenkilöstö toivoo, että heidän palkkansa olisivat vähintään 2 000 euroa.
– Lisäksi tehtävänkuvan muutoksissa pitäisi korvauksena puhua mieluummin satasista kuin kympeistä, Kaisu Kaikkonen tähdentää.
– Kun hoitaja hankkii lisäkoulutusta tai hänelle siirretään esimerkiksi ennen lääkärille kuuluneita töitä, niin hänen pitää saada siitä kunnon korvaus, sillä vastuu kasvaa siirtojen myötä, hän tarkentaa.
Hoitajat toivovat myös sijaispankkia eli reserviä, josta voidaan lainata työntekijää sinne, missä häntä milloinkin tarvitaan.
– Ylöjärvellä joissakin yksiköissä on käytössä työaikapankki, johon esimerkiksi kertyneitä ylityövapaita voi tallentaa myöhempää käyttöä varten joustavasti esimiehen kanssa sopien, Kaikkonen toteaa.
– Päivähoidossa työaikapankkia on kokeiltu hyvin tuloksin, hän jatkaa.

Puolet eläkkeelle
julkiselta sektorilta

Tehyn Ylöjärven ammattiosastolla on omat nettisivut ja palautefoorumi, jossa jäsenet voivat purkaa sydäntään.
– Sielläkin puhuttavat henkilökunnan ikääntyminen, jaksaminen ja henkilökunnan vähyys työpaikoilla, Kaisu Kaikkonen raportoi.
Ammattiosaston nykyisen hallituksen kantavana teemana, ensisijaisen edunvalvonnan lisäksi, on työntekijöiden ja heidän perheidensä hyvinvointi.
– Olemme järjestäneet kiireisen arjen keskelle hengähdystaukoja liikunnan ja rentouttavan tekemisen parissa tarjoamalla jäsenillemme esimerkiksi zumbaa, koko perheen ulkoilutapahtuman Seitsemisen kansallispuistossa, teatteri- ja konserttiretkiä sekä keilausta, Kaikkonen luettelee.
Tulevaisudessa tarvitaan paljon lisää tekijöitä hoiva-alalle.
– Vuoden 2023 ennuste kertoo, että kuntasektorilla keskimäärin 50 prosenttia hoitajista on jo eläkkeellä, Kaikkonen toteaa.
Häkkisen mukaan koulutuspaikkojen lisääminen ei riitä vastaamaan eläkepommin vaatimuksiin, kun moni hoitaja hakeutuu tälläkin hetkellä jollekin muulle alalle.
– Työpaikkojen vetovoimaisuuteen, palkkauksen kohentamiseen ja täydennyskoulutusmahdollisuuksien lisäämiseen sekä mahdollisuuteen kehittyä asiantuntijana pitäisi kiinnittää kiireesti huomiota, Kaikkonen vaatii.
– Samoin parempaan johtamiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa, työtehtävien määrän sopivuuteen ja joustaviiin työaikoihin sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseen, hän jatkaa.