Lumiukot marssivat reippaasti musiikin tahtiin. Tällä kertaa kyseessä eivät ole ne porkkananenäiset ja silinterihattupäiset  talvisen kotipihan kaverit, vaan Toukkatuvan vauvat vanhempineen ja seurakunnan lastenohjaajineen.

Ennen Lumiukkomarssia Vuorentaustan seurakuntakodille kokoontuneet lapset ja vanhemmat ovat virittäytyneet joulun odotuksen tunnelmaan pienessä hartaushetkessä.
On vasta torstai, mutta Toukkatuvan väki sytyttää jo kaksi kynttilää tulevan toisen adventtisunnuntain merkiksi. Joulu lähestyy, samoin sen sanoma.
– Minulle Toukkatupa on viikon kohokohta. Pojatkin tuntuvat tykkäävän, vaikka Leo vähän vierastaakin porukassa, Miia Lindell-Pöri selvittää.
Hän lähti aikoinaan mukaan toimintaan ystävänsä innostamana.
– Olen käynyt täällä jo useita kertoja, koska näin saan arkisen viikon kulkuun jotakin erilaista, Lindel-Pöri kertoo.
– Myös tuvan sosiaaliset kontaktit ovat merkittävä syy tänne lähtemiselle. Täällä on mahdollista nähdä aikuisia ihmisiä ja jutella heidän kanssaan, hän tähdentää.
Lastenohjaaja Maria Kujala kuvaa Toukkatupaa matalan kynnyksen paikaksi.
– Rohkeasti vain ovesta sisälle ihan omana itsenään. Tänne ei ole ennakkoilmoittautumista. Meikkiäkään ei tarvitse olla naamassa. Ja myös isät ovat tervetulleita, Kujala kannustaa.
Toukkatuvan tarkoituksena on koota yhteen alueen vanhempia ja heidän esikoisvauvojaan.
– Tavoitteena on, että naapurit tulisivat toisilleen tutuiksi. Kun on täällä ensin tutustuttu, niin sitten voi lähteä yhdessä ulos vaikka vaunulenkille uuden kaverin ja vauvojen kanssa, Kujala mainitsee.
– Tärkeää on myös lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus. Täällä saa olla vauvansa kanssa rauhallisessa ympäristössä. Perhekerhoissa, joihin osallistuu myös isompia lapsia, on aina enemmän hälinää kuin Toukkatuvan tapaamisissa, Kujala jatkaa.