Kurussa saatiin paljon aikaan viimeisten 22 vuoden aikana 26.05.2010
Filosofian maisteri Marjo Heikkilän parin vuoden urakka on ohi, kun Kurun historian kolmas osa on valmistunut.
Kurun kunnan viimeisten vuosien historia on valmistunut. Filosofian maisteri Marjo Heikkilän kirjoittama teos käsittelee kunnan historiaa vuosilta 1986-2008 yhteensä 250 sivun verran.
Kirjoittaja totesi kirjan julkistamistilaisuudessa pitämässään puheessa, että Kurussa on onnistuttu tekemään asioita, joihin ei moni vastaavan kokoinen kunta ole pystynyt. Tämä on osaltaan sen ansiota, että paikkakunnalla on ollut toimeliaita ja aikaan saavia yksilöitä, jotka ovat saaneet muut innostumaan isoistakin hankkeista.
Yksi Kurun viimeisten vuosien mittavimmista saavutuksista olivat vuoden 2003 loma-asuntomessut. Ne onnistuivat mainiosti ja luonnonkaunis Kuru sai paistatella yhden kesän ajan julkisuuden valokeilassa.
Marjo Heikkilä arvioi, että positiivisella palautteella ja onnistuneilla tapahtumilla oli selkeästi positiivinen vaikutus pessimismiin taipuvaisten kurulaisten itsetuntoon: me pystymme mihin vain, jos haluamme. Toisaalta historian kirjoittaja totesi, että Kuru ei olisi Kuru, ellei näillä suurtapahtumilla olisi ollut myös vahvaa oppositiota.
Oma oppositionsa oli todennäköisesti myös Kurun entisen silloisen kanttorin Pentti Tynkkysen suurisuuntaisilla suunnitelmilla 1990-luvulla. Hän innostui toteuttamaan oopperaa vänrikki Stoolista, Runebergin sankarista, jonka yhtenä esikuvana pidetään kurulaista vänrikki Polvianderia.
Tynkkynen sai libreton ja sävellyksen valmiiksi syksyllä 1996 ja alkoi haalia pääesiintyjiä sekä talkooväkeä.
Oopperalla oli noin miljoonan budjetti. Oopperaa esitettiin vuonna 1997 viisi kertaa Stoolin tuvan pihamaalla. Seuraavana kesänä sitä esitettiin vielä muutaman kerran. Vaikka ooppera sai kurulaiset sankoin joukoin liikkeelle ja keräsi kohtuulliset katsojaluvut, siitä koitui tekijöille tappiota, joiden kattamiseen Kurun kunta antoi avustusta.
Toisena merkkihenkilönä Marjo Heikkilä nosti esiin Kurun entisen nuorisosihteerin Vesa Lahelman.
-Lahelman tulo Kuruun oli kurulaisten nuorten kannalta melkoinen lottovoitto, Heikkilä hehkutti.
-Kurussa Vesku toteutti rohkeasti ideoitaan Bronson-leireistä, kansainvälisestä yhteistyöstä, ohjaajakoulutuksesta, 24 tunnin urheilutapahtumista ja niin edelleen. Idearikas Vesku onnistui luomaan kurulaisiin nuoriin aktiivista yrittämisen ja yhdessä tekemisen henkeä.
Nyt julkistettu teos käsittelee varsin uutta lähihistoriaa. Sen kattama jakso on runsaat 20 vuotta.
Kirjoittaja mainitsi, että lähteiden runsaus helpottaa lähihistorian tutkimista samoin kuin se, että useimmat mukana olleista ovat elossa ja haastateltavissa.
-Toisaalta nämä samat asiat ovat tutkimuksen kannalta myös melko hankalia: erilaisia asiakirjalähteitä on niin paljon, että niiden järjestelmällinen läpikäyminen olisi vienyt kohtuuttoman paljon aikaa. Myös haastatteluin saadut tiedot voivat olla toisinaan ongelmallisia: eri haastateltavilla saattaa olla hyvinkin erilaisia näkemyksiä samasta tapahtumasta, Marjo Heikkilä huomautti.
Historian kirjoittaja nostaa esiin kaksi tutkittavaan ajanjaksoon sisältyvää, koko Suomea koskenutta murrosta, joiden seuraukset näkyivät myös Kurussa. Toinen on yhteiskunnan rakennemuutos ja toinen 1990-luvun lama.
Kurussa suurin murros tapahtui Heikkilän havaintojen mukaan alueellisesti. Vielä 1980-luvulla Kurussa oli kolme keskenään melko tasavahvaa osaa: Etelä-Kuru, kirkonkylä ja Pohjois-Kuru. Parinkymmenen vuoden aikana niin kunnallispolitiikan, yhdistystoiminnan kuin väestönkin painopiste on siirtynyt selvästi eteläiseen Kuruun kunnan pohjoisosien hiljetessä.
-Myös monen kurulaisen yhdistyksen toiminta on hiljentynyt tutkittavan ajanjakson aikana, mutta onneksi Kurussa on edelleen paljon myös vireästi toimivia alueita ja ihmisiä, Heikkilä huomautti.
Merkittävää oli myös se, että 1990-luvulla siihen asti kurulaisessa elämänmenossa vahvasti eri osa-alueilla mukana olleet sotaveteraanit väistyivät kunnallispolitiikan keskeisiltä paikoilta. Tapahtui selkeä sukupolvenvaihdos.
Risto Koivuniemi
