Ylöjärven kaupalliset palvelut ovat harpanneet muutaman vuoden aikana jättiaskeleet eteenpäin.

Historia muistaa, että vielä 1990-luvun lopulla valtaosa ylöjärveläisten päivittäistavarakaupan ostovoimasta virtasi pääosin Tampereelle ja Nokialle. Esimerkiksi vuonna 1997 ylöjärveläisten päivittäistavaraostoksiin käyttämistä 170 miljoonasta markasta ulkopaikkakunnille valui huikeat 70 miljoonaa markkaa.

Viime vuonna Ylöjärvi sai komean uuden asennon, kun päivittäistavarakaupan palvelut osoittivat vetovoimaisuutensa ja paikallinen myynti kasvoi suuremmaksi kuin ostovoima.

Kaupunginjohtaja Pentti Sivunen kiittää, että myönteisessä kehityksessä merkittävä rooli on ollut kauppiaspariskunta Terttu ja Jaakko Pirtinaholla, jotka ovat hoitaneet paitsi oman liiketoimintansa K-Citymarket Ylöjärven päivittäistavaran kauppiaina kiitettävästi myös toimineet määrätietoisesti kotikaupungin kaupallisten palveluiden innovatiivisina kehittäjinä.

– Kun olemme vieneet hyvässä yhteistyössä eteenpäin eri kaupallisia hankkeita, olen huomannut, että Jaakko Pirtinaho olisi voinut olla kaupungin osa-aikainen elinkeinoasiamies. Hänellä on erittäin laaja ja toimiva verkosto, jonka avulla moni asia on löytänyt parhaan mahdollisen ratkaisunsa. Ne ovat koituneet Ylöjärven vahvuuksiksi, kaupunginjohtaja tarkentaa.

Sivusen mielestä Terttu ja Jaakko Pirtinaho ovat esimerkillisiä toimijoita, jotka oivaltavat kumppanuuden voiman.

– Teillä on tarkat aistit, joiden turvin tunnistatte toimintaympäristönne olemuksen ja tulevaisuuden realiteetit. Te olette tavoitteellisia ja sitoutuneita sekä ahkeria työn sankareita. Olette monessa mukana, kaupunginjohtaja luonnehtii.

Sivunen nostaa esille Terttu ja Jaakko Pirtinahon pitkän kokemuksen sekä menestyksellisen toiminnan eri kokoisissa kaupoissa eri paikkakunnilla.

Toinen vaihe
nytkähtää liikkeelle

Jaakko Pirtinaho näyttää havainnekuvaa, jossa Kauppakeskus Elon ja Ylöjärven Liikuntakeskuksen välissä on katseet vangitseva 10 000 neliön suuruinen ostosparatiisi.

– Elovainio voimistaa asemaansa kaupallisena keskittymänä. Vetovoimaa vahvistaa lisäksi ensi syksynä avattava toisen asteen koulutuskeskus, joka liikuttaa päivittäin noin tuhatta ihmistä.

Hankkeessa puuhamiehenä oleva Pirtinaho paljastaa, että Kauppakeskus Elo II:n rakennustyöt käynnistyvät erittäin suurella todennäköisyydellä jo tämän vuoden elo- tai syyskuussa.

– Uskon, että avajaisia vietetään vuoden 2013 joulun alla, kun ylöjärveläiset ja lähiseutulaiset rientävät vuoden merkittävimmän myyntisesongin innoittamina ostoksille.

Pirtinaho luonnehtii hanketta valtakunnallisestikin merkittäväksi ja historialliseksi.

Kauppakeskus Elo II:n toteuttajien puolesta Jaakko Pirtinaho kiittää Ylöjärven kaupunkia siitä, että sillä on ollut malttia odottaa hankkeen kypsymistä varatulle tontille.

– Painopenkka on hoitanut hienosti tehtäväänsä. Suunnitelmat ja hiekka ovat vaatineet satsauksia noin 700 000 euron verran.

Pirtinaho muistuttaa, että kaupallisia investointeja on kyettävä tarkastelemaan riittävän pitkillä ja laajoilla sihdeillä.

– Tälläisiä kauppakeskuksia ei nosteta pystyyn muutaman vuoden takia. Niiden elämänkaari on viisi vuosikymmentä, hän korostaa.

– Nyt jo tiedämme, että parinkymmenen vuoden kuluttua ylöjärveläisiä on pitkälti yli 40 000. Muun muassa kokonaan uusi 10 000 asukkaan kaupunginosa syntyy Rautatien ja Viljakkalantien väliselle alueelle. Muutkin alueet, kuten Metsäkylä ja Julkujärvi, kasvavat. Ylöjärven kehitysnäkymät ovat erittäin valoisat.

Kokonaismyynti
yli 53 miljoonaa

– Kauppakeskus Elolla menee hyvin, Jaakko Pirtinaho kiteyttää.

Hän muistuttaa, että maailma on opettanut jo sievoisen aikaa, että vastaavan kaupallisen koneen tasaiseen vauhtiin saaminen vaatii noin tuhat vuorokautta.

– Isot toimijat tietävät, että uuden myymälän avaaminen ottaa oman aikansa. Ne varautuvat siihen.

Pirtinaho iskee pöytään kovia lukuja, ja hän sanoo niiden todistavan, että Kauppakeskus Elo on lunastunut paikkansa.

– Viime vuonna tämän talon katon alla toimivat yritykset myivät runsaan 53 miljoonan euron arvosta.

– Kävijöitä keräsimme reippaat kaksi miljoonaa.

– Täällä on 24 300 neliötä vuokrattavaa tilaa, josta peräti 86 prosenttia on tällä hetkellä käytössä. Se on kova luku tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa. Lisäksi tiedämme, että todella vetovoimaisia yrityksiä on rantautumassa suojiimme. Myönteisiä aloittamisuutisia kuulemme varmasti lähiaikoina.

Terttu ja Jaakko Pirtinaho korostavat sitä, että Kauppakeskus Elon kaltainen suurtoimija menestyy, kun sen palveluiden tarjoajat ja tuottajat muistavat, keitä varten he ovat olemassa.

– Meille Ylöjärvi on kotikenttä, ja se on hoidettava taidokkaasti.

Toteutuminen
hiuskarvan varassa

Suuri yleisö muistaa, miten se jännitti puolenkymmentä vuotta sitten, pääsevätkö Kauppakeskus Elon rakennustyöt käyntiin.

Jaakko Pirtinaho paljastaa nyt, että mammutti-investointi oli oikeasti hiuskarvan varassa.

– Jos esimerkiksi asian käsittely olisi pitkittynyt Ylöjärven kaupungin rattaissa, niin koko hankkeelle olisi saanut sanoa "moro", hän sanoo.

– Kauppakeskus Elon ratkaisut saatiin nuijittua pöytään viimeisellä hetkellä kaikilla tahoilla. Sittemmin maailman asento muuttui ratkaisevasti, kun taantuma pukkasi päälle. Jätti-investoinnille ei olisi löytynyt halukkaita tahoja.

Jaakko Pirtinaho muistuttaa, että Ylöjärven menestyminen elinkeinoelämän tyyssijana pohjautuu kaupungin hyvään tonttivarantoon ja erittäin ripeään reagoimisaikaan päätöksenteossa.

– Vahvuuksista kannattaa pitää tiukasti kiinni tulevaisuudessakin, hän kannustaa.

Pirtinaho lisää, että vastuulliset yrittäjät tarkastelevat investointejaan pitkällä aikajanalla, johon vaikuttavat painokkaasti muun muassa ympäristön muutokset. Niitä ovat esimerkiksi kaupungin investoinnit sekä niiden liitännäisvaikutukset.

– Ylöjärvellä riittää vauhtia niin asuntotuotannossa kuin elinkeinoelämän saralla, sillä Siltatie saa pian yrittäjänsä. Houkuttelivia teollisuustontteja on myös Vaasantien varrella.

Viiri näyttää
tietä

Kaupunginjohtaja Pentti Sivunen ojensi pöytäviirin Jaakko ja Terttu Pirtinaholle.

– Tämän jäljessä on turvallista kulkea, sillä olemme antaneet sydämemme Ylöjärvelle, he kiittävät ja vakuuttavat jatkavansa ponnisteluja kotikaupungin kaupallisten olojen kohentamiseksi.

– Kun saimme tiedon Ylöjärven kaupungin Vuoden 2012 elinkeinopalkinnosta, istahdimme kodissamme pirtinpöydän ääreen ja kelasimme läpi kaiken mitä 27 viime vuoden aikana olemme tehneet.

Terttu ja Jaakko muistavat hyvin selkeästi kaksi erilaista töihin lähtöaamua.

– Kun riensimme ensimmäiseen puotiimme, laskimme, että meillä on käytävä päivän aikana 36 asiakasta. Se riitti kulujen katteeksi.

– Kun vuoden 2009 huhtikuussa Elo oli valmis ottamaan asiakkaansa vastaan ja meidän hoteissamme oli upo uusi K-Citymarketin päivittäistavarakauppa, pohdimme, miten pystymme parhaalla mahdollisella tavalla täyttämään asiakkaiden odotukset sekä tarpeet.

Pirtinahot aloittivat kauppiasuransa vuonna 1985 Mutalassa. Heidän ensimmäinen kyläpuotinsa oli 40 neliön kokoinen.

Vuosi 1987 toi Pirtinahoille uudet haasteet, kun he avasivat Kaiharin kylän kaupan. Se saavutti kansallisella tasolla mainetta, sillä innovatiivinen yrittäjäpariskunta valjasti ensimmäisten joukossa käyttöön haja-asutusalueiden kauppojen sunnuntaiaukiolomahdollisuudet. Kaiharin kylän kaupasta tuli suorastaan matkailukohde.

Vuonna 1997 Pirtinahoja odottivat uudet saappaat Lempäälän Kuljun kartanossa, jonne he loivat vetovoimaisen päivittäistavarakaupan. Siitä kehkeytyi niin houkutteleva, että Kesko kiinnostui kohteesta.

Terttu ja Jaakko Pirtinaho siirtyivät suorastaan käsitteeksi nousseen Pentti Mäen luoman Löytiksen vetureiksi Nokialle vuonna 2000. Silloin he rantautuivat K-kauppiaiksi.

Kotiin paluu Ylöjärvelle tapahtui vuonna 2009, kun Kauppakeskus Elo avasi ovensa. Pirtinahot olivat koko kauppakeskushankkeessa primuusmoottoreina.

Yhteen hiileen
puhaltava tiimi

Pirtinahot työllistävät K-Citymarket Ylöjärven päivittäistavarakaupassa 22 henkilöä.

– Näin suuren yksikön pyörittäminen edellyttää hyvää yhteishenkeä ja vahvaa luottamusta työntekijöiden kesken. Meillä on sitoutuneet, vastuulliset ja ahkerat työntekijät, Terttu Pirtinaho jakaa kiitosta.

Jaakko Pirtinaho huomauttaa, että kaupan suureen yksikköön on turha hakeutua sellaisen persoonan, joka viihtyy yksin ja tahtoo pitää kaikki langat yksissä käsissä.

– Koemme, että kaupan työt kiinnostavat jatkossakin.

Pirtinahot ovat kantaneet kortensa yhteiskunnan hyväksi muun muassa tarjoamalla työpaikan oppisopimuksella ammatin hankkivalle nuorelle.

– Juuri juhlimme yhden työntekijämme merkonomiksi valmistumista.

Kauppiaspariskunta tekee yhteistyötä esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakoulun Ikaalisten toimipaikan kanssa. Siellä opiskeleva Elias Tattari on erittäin tyytyväinen oloonsa, sillä päivät sujuvat koulun penkillä ja viikonloput työssä Cittarissa.

– Opiskeleminen ja työ istuvat hyvin yhteen. Käytännön työ on osoittanut, että olen oikealla alalla. Minusta ei olisi tullut diplomi-insinööriä kirveelläkään, nuorukainen lisää.

Tattari asettaa lähitulevaisuutensa tähtäimen Proakatemiaan eli yrittäjäpainotteiseen opiskeluun Tampereella.

Konkarikauppiaat ovat valmentaneet kunnioitettavan joukon ammattilaisia itsenäiseen elämään.

– Kuusi kauppiasta pyörittää omia yrityksiään ja seitsemäs on jo liipaisimella, Pirtinahot laskevat.

Selkeät
ohjenuorat

– Meiltä on tivattu monta kertaa, mikä on pärjäämisemme salaisuus, Terttu ja Jaakko Pirtinaho sanovat.

Heidän reseptinsä on hyvin kotikutoinen ja selkeäsisältöinen.

– Raaka työ ja yksinkertainen elämä, yrittäjäpariskunta kiteyttää.

– Lisäksi on taidettava työn jakaminen. Meillä rajat ovat selvät, joten emme puutu toistemme saroille.

– On arvostettava henkilökuntaansa ja annettava sille vastuuta. Hyvä kokonaisuus on monen asian summa, he teroittavat.

Terttu Pirtinaho korostaa, että kauppiaan on osattava kuunnella asiakkaita ja tunnistettava hyvät vihjeet tarjonnan kehittämiseksi.

– Vetovoimainen kauppa syntyy vahvasta vuorovaikutuksesta. Otamme kaikki hyvät ideat vakavasti ja laitamme ne käytäntöön. Tällä hetkellä esimerkiksi lähiruoka ja luomuasiat tarjoavat runsaasti kehittämismahdollisuuksia, hän pohtii.

K-Citymarket Ylöjärven päivittäistavaraosastolla on kuluttajille tarjolla runsaat 18 000 tuotetta seitsemällä eri osastolla.

– Kauppias hoitaa homman, kun hänellä on tehtävistänsä innostuneet osastonhoitajat ja työntekijät liha- ja kalatiskillä, eines- ja lihaosastolla, maitotuotteiden puolella, hedelmä- ja vihannesryhmässä, juusto- ja pakastetarjonnassa, leipäpuodissa ja teollisuustuotteissa.

– Tietojärjestelmä on myös paljon vartijana. Kun systeemit pelittävät, hyllyt pysyvät hyvin varustettuina, eikä puutteita ilmene.