Sivun toiminnot
Alijäämää kertyi 300 000 euroa 16.06.2010
Talousjohtaja Pirkko Tahlon esittelemät kymmenen 200 euron seteliä sekä viisikymppinen ja kaksikymppinen kertovat, kuinka paljon keväisen seurantaraportin mukaan kaupungin velkasummasta koitui jokaista ylöjärveläistä kohti: 2 070 euroa.
Kaupungin toimintakulut kasvoivat viime vuonna 5,4 prosenttia. Toimintatuloja kertyi 3,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Verotulokertymä oli reilun prosentin korkeampi kuin toissa vuonna. Tilinpäätöksessä vuosikate oli 9,2 miljoonaa. Poistojen jälkeen tulos notkahti yli 700 000 euroa pakkaselle.
Talousjohtaja Pirkko Tahlo toteaa, että toiminnallisesti viime vuosi oli Ylöjärvellä suotuisa.
-Palvelut pystyttiin tuottamaan hyvätasoisina huolimatta jatkuneesta väestönkasvusta ja kiristyneestä taloustilanteesta.
Toimintakulut kasvoivat vuoteen 2008 verrattuna 7,3 miljoonaa euroa eli runsaat viisi prosenttia. Tuottoja puolestaan kertyi miljoona euroa enemmän kuin edellisvuonna. Toimintakate eli tuottojen ja -kulujen erotus heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 8 miljoonaa euroa eli 7,5 prosenttia.
Kaupungin kokonaisverotulot eli kerätyt kunnallis-, kiinteistö- ja yhteisöverot olivat viime vuonna yhteensä 92,8 miljoonaa euroa. Määrä on noin miljoona euroa enemmän kuin toissa vuonna. Suhteellinen kasvu oli 1,1 prosenttia. Varsinaista kunnallisveroa kertyi 84,8 miljoonaa eli 1,1 miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuotena.
Vuosikate heikkeni edellisvuodesta pari miljoonaa. Se ei kattanut poistoja, joita kertyi 9,9 miljoonaa.
Tulos heikkeni vuoden takaisesta noin 3,5 miljoonaa euroa. se oli miljoonan verran huonompi kuin talousarviossa ennakoitu.
Viime vuoden alijäämäksi tuli lopulta 0,3 miljoonaa. Se esitetään katettavaksi edellisten vuosien ylijäämästä.
Ylöjärvi investoi 17,4 miljoonalla eurolla viime vuonna. Lainakanta oli vuoden lopussa 61,6 miljoonaa eli 2 041 euroa asukasta kohti.
Kaupungin rahavarat olivat vuoden lopussa 11,5 miljoonaa. Määrä aleni vuoden kuluessa 0,6 miljoonalla.
Vakavaraisuus heikkeni. Omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 55,1 prosenttia eli runsaat 5 prosenttia heikompi kuin edellisenä vuotena.
Kuntakonsernin omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 51,7 prosenttia ja lainakanta 70,1 miljoonaa eli 2 323 euroa asukasta kohti.
Talousjohtaja Pirkko Tahlo luonnehtii viime vuoden tulosta siedettäväksi. Olosuhteisiin nähden alijäämä ei kohonnut kovin korkeaksi.
-Meidän taloutemme suurin ongelma on se, että tulosrahoituksemme on liian pieni suhteutettuna kovaan investointitarpeeseen, talousjohtaja summaa.
-Viime vuoden nettoinvestoinnit olivat 13,6 miljoonaa. Tulorahoitukselle pystyttiin kattamaan 60 prosenttia. Loppu rahoitettiin lainalla. Tänä vuonna nettoinvestointitarve on noin 18 miljoonaa ja ensi vuodelle paineet ovat entistä suuremmat. Määrä on kuitenkin yritettävä pitää 17-18 miljoonassa, mikä tarkoittaa merkittävää karsintaa, Tahlo laskee.
Hänen mielestään vuosikate olisi saatava pysymään noin 10 miljoonan tasossa, jolloin talous olisi jokseenkin tasapainossa. Tähän ei kuitenkaan ole päästy.
-Oman epävarmuutensa tekee tämä aika. Kuntaliiton kuntakohtaisen ennusteen mukaan meidän tuloverokertymämme vähenee 0,8 prosenttia. Se johtuu osittain siitä, että viime vuoden liian suuria ennakkoja peritään loppuvuodesta takaisin. Kiinteistöverojen ja yhteisöverojen kasvun ansiosta kokonaisverotulokertymä kasvanee 1,8 prosenttia.
Risto Koivuniemi
